Uutiset

Sosiaalisessa mediassa on liikkunut erilaisista ulkomaisista lähteistä peräisin olevia tietoja ja suosituksia liittyen laitesukeltamiseen sairastetun koronavirusinfektion jälkeen. Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellinen yhdistys ry (SSLY) on arvioinut tilannetta. Julkaisemme SSLY:n suosituksen sellaisenaan.

Sukeltaminen COVID-19 infektion jälkeen

Teksti: Anne Räisänen-Sokolowski, LT, sukelluslääketieteen erityispätevyys, Suomen sukellus-ja ylipainelääketieteen yhdistys, puheenjohtaja

Laitesukeltamisen aloittaminen sairastetun koronavirusinfektion (COVID-19) jälkeen on herättänyt kysymyksiä niin sukeltajissa kuin asiantuntijoissakin. COVID-19 infektio aiheuttaa vaihtelevan asteisen hengitystieinfektion, joka pahimmillaan vaurioittaa keuhkorakkuloita vaikeasti ja estää normaalin kaasujen vaihdon. Parantuminen on hidasta, eikä vielä ole varmaa jääkö siitä pysyviä vauriota ja arpeutumista keuhkokudokseen. Huomionarvioista on ollut, että varsin lievissäkin COVID-19 infektioissa, joissa potilas ei ole kokenut hengitysvaikeutta, on kuvantaen todettu merkittäviä muutoksia keuhkokudoksessa.

Johtuen taudin uutuudesta kunnollisia tieteellisiä tutkimustuloksia ei ole vielä käytettävissä, vaan lähinnä joitakin tapausselostustyyppisiä raportteja sukeltajilla (1). Mahdollisia keuhko-ongelmia ovat suurempi alttius keuhkojen ylipainevammalle (keuhkorepeämälle), laitesukeltajan keuhkopöhölle sekä laskimoverenkierrossa olevien kuplien pääsy keuhkoverenkierron ohi suoraan valtimokiertoon, ns. kuplien arterilisaatio, joka voi aiheuttaa vaikeita neurologisia DCI oireita (2). Edellisten lisäksi sairastettu keuhkoinfektio huonontaa aina aerobista suorituskykyä, joka on tärkeä turvallisuustekijä sukellettaessa.

Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellinen yhdistys on arvioinut tilannetta ja on samoilla linjoilla belgialaisen suosituksen (3) kanssa. Amerikkalainen (4) on astetta varovaisempi kannanotoissaan.

Tämänhetkinen (3.5.2020) suositus on seuraava:

1. Oireisen COVID-19 taudin jälkeen minimissään sukelluskielto 2-3 kuukautta, mutta voi olla jopa 6 kuukautta riippuen taudin vakavuusasteesta. Sairaalahoitoa vaatineen infektion jälkeen keuhkofunktiotutkimukset (esim. spirometria) sekä keuhkojen kuvantamistutkimukset (korkearesoluutiotietokonetomografia (HR-CT)) ovat aiheellisia ennen sukellusluvan myöntämistä. Lisäksi voi olla tarpeen teettää myös sydämen rasitustesti.
   
   
2. COVID-19 positiivinen, mutta täysin oireeton potilas, sukelluskielto 1 kuukausi
   
   
3. Infektion vaikutuksista keuhkojen happitoksiteetille herkistymisestä ei vielä ole tietoa, minkä vuoksi suositellaan, että tekniikkasukeltamista, jossa pO2 >1,3 ATA tulisi välttää. Tavanomaisessa nitroksisukeltamisessa, jossa pO2=1,4 ATA on ainoastaan hetkellisesti, ei happitoksisiteetin pitäisi olla ongelma.
   
   
4. Sukeltajantaudin riski saattaa olla suurentunut keuhkojen huonontuneen laskimokuplien suodattamisen vuoksi, minkä vuoksi COVID-19 infektion jälkeen suositellaan ainoastaan suoranoususukelluksia konservatiivisella algoritmilla.

Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellinen yhdistys päivittää ohjeistustaan, kun tutkimustietoa COVID-19 infektion pitkäaikaisvaikutuksista keuhkojen toimintakykyyn tulee lisää.

Viitteet 

1. Hartig F. Tauchen nach COVID-19 erkrankung. Wetnotes, April 15, 2020 (in German) https://www.wetnotes.eu/tauchen-nach-covid-19-erkrankung/
2. Mitchell S. (Editorial): Diving and hyperbaric medicine in the SARS-Co-V-2 pandemic. Diving and Hyperbaric Medicine, in press
3. Position of the Belgian Society for Diving and Hyperbaric Medicine (SBMHS-BVOOG) on Diving after COVID-19 pulmonary Infection. http://www.sbmhs.be/2020%200412%20Position%20of%20the%20BVOOG.pdf
4. Position paper UHMS: Return to diving post COVID-19. https://www.uhms.org/images/Position-Statements/Return_to_Diving_Post_COVID-19_Final_NB_4-27-2020.pdf