5.3.2024
Aluspuku on sukeltajan turkki
Sukeltaja-lehdessä 3/2022 kirjoitin sukeltajan lämmitysjärjestelmistä, joiden avulla kuivapukusukeltaja pysyy lämpimänä pitkillä sukelluksilla jäätävissä olosuhteissa. Suurin osa sukelluksista on kuitenkin noin tunnin mittaisia harrastesukelluksia, joten lämmitysjärjestelmään investointi voi olla tarpeetonta – hyvä aluspuku riittää.
Lämpö siirtyy neljällä tavalla: säteilemällä, johtumalla, konvektiolla ja haihtumisen kautta tapahtuvalla jäähtymisellä. Tässä jutussa käsittelen lähinnä johtumista, joka on lämpöenergian siirtymistä kiinteästä aineesta tai nesteestä sen viileämpään ympäristöön. Toisin sanoen sukeltaja, jonka normaali kehon lämpötila on noin 37°C, alkaa palella kehon ja ympäröivän kylmän veden välisen lämpötilaeron vuoksi. Mitä suurempi ero ja mitä pidempi altistuminen, sitä enemmän lämpöä sukeltaja hukkaa.
Ilmeinen ratkaisu on laittaa eristysmateriaalia sukeltajan ja veden väliin, mutta millaista materiaalin tulisi olla? Jokaisella materiaalilla on niin kutsuttu lämmönjohtavuuskerroin (k), joka määrittää materiaalin kyvyn johtaa lämpöä. Kerroin ilmoitetaan watteina metriä kohti Kelvin-asteessa (W/mK). Yksinkertaisemmin sanottuna materiaalin läpi siirtyvä energia on suhteessa materiaalin paksuuteen ja lämpötilaeroon. Yksi parhaista eristeistä, jota on runsaasti saatavilla, on ilma. Ilman ongelma eristeenä on sen suuri liikkuvuus.
Aluspuku muodostaa kehon ympärille suhteellisen tasaisen ilmavälin ja ilman vapaa liikkuminen estyy: syntyy hyvä eristys ja sukeltaja pysyy lämpimänä. Turkki tai untuva pitää samaan tapaan eläimet lämpimänä. Aluspuvun on hoidettava muitakin ongelmia, kuten kosteus ja veden paine. Puvun pitää kyetä siirtämään kosteutta pois iholta, eikä se saa puristua liian ohueksi.
Moni asia vaikuttaa
Aluspukuja on vaikea vertailla objektiivisesti, koska on lähes mahdotonta luoda täysin samanlaiset olosuhteet eri sukelluksille. Vaikka ympäristöolosuhteet olisivat vertailtavissa, vaihtelevat monet muut tekijät, kuten lepo, ravinto ja muut altistumiset päivän aikana. Vaatevalmistajat ovat kehittäneet avuksi Clo-asteikon. Clo on lämmönvastuksen yksikkö, joka liittyy aiemmin mainittuun lämmönjohtavuuskertoimeen k. 1 Clo vastaa vaatetuksen eristysarvoa, joka tarvitaan henkilön mukavuuden ylläpitämiseksi levossa huoneessa, jonka lämpötila on 21°C, ilman liike on 0,1 m/s ja ilmankosteus on alle 50 % − tyypillisesti henkilö, jolla on yllään puku ja joka tekee toimistotöitä. ”Mukavuus” on kuitenkin subjektiivista. Edellä mainitut olosuhteet ovat hyvin erilaiset kuin mitä sukeltajat kohtaavat keskimääräisellä sukelluksella, joten aluspukuvalmistajat harvoin mainostavat tätä tietoa.
Tutkimusta ja kokeilua
Verkosta on suhteellisen helppoa etsiä teknistä tietoa aluspuvuissa käytetyistä materiaaleista ja laskea niiden Clo-arvo. Ennemmin kannattaa kuitenkin tutkia valmistajan suosituksia siitä, mihin lämpötilaan puku on suunniteltu. Suositukset perustuvat yleensä sekä materiaalin laskettuihin ominaisuuksiin että tilastoihin, jotka on saatu sukelluksista tuotteen kehitysprosessin aikana ja palautteesta, jota sukeltajat ovat antaneet aluspuvun testaamisen yhteydessä. Pienellä tuurilla oma mukavuusalue on riittävän lähellä tilastoja, jotta puvun valinta onnistuu. Muita huomioitavia tekijöitä ovat aluspuvun kosteuden siirtymisominaisuudet, materiaalin kestävyys (erityisesti pesun suhteen) ja istuvuus. Parhaan aluspuvun valitseminen omiin tarpeisiisi saattaa vaatia hieman kokeilua.
Yli 20 vuoden aikana Suomessa sukeltaessa olen käyttänyt useita erilaisia aluspukuja, joiden valmistajat ovat yrittäneet ratkaista edellä mainittuja ongelmia. Oheisessa taulukossa on vertailtu käyttämieni eri aluspukujen ominaisuuksia sekä tuotu esiin muutama omia havaintoja.
Mitä ihoa vasten?
Aluspuvun lisäksi sukeltajan tulisi kiinnittää yhtä paljon huomiota siihen, mitä on sen alla. Aluskerrasto on suorassa kosketuksessa ihoon, ja sen tehtävänä on siirtää hikeä pois iholta ja pitää aluspuku puhtaampana. Mahdollinen välikerros antaa lisää eristystä ja sitoo ilmaa. Huomiota tulisi kiinnittää myös muihin lämmönsäätelyyn vaikuttaviin tekijöihin, kuten muun muassa lepoon, kalorien saantiin ja mahdollisiin terveysongelmiin.
Teksti ja kuva: Marcin Dobrucki. Kirjoittaja on Sukeltajaliiton materiaalityöryhmän jäsen ja ollut luomassa muun muassa kuivapukukurssin oppimateriaalia. Hän myös kouluttaa sekä myy ja huoltaa varusteita oman yrityksensä kautta.
